SUOMEN MAAPERÄTIETEIDEN SEURA
SÄÄNNÖT
Hyväksytty seuran yleiskokouksessa 30.11.1999
Muutettu seuran yleiskokouksissa 30.3.2000 ja 10.4.2002
Muutettu seuran yleiskokouksessa 13.4.2010
Muutettu seuran yleiskokouksessa 21.4.2016
Muutettu seuran yleiskokouksessa 28.9.2020
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Maaperätieteiden Seura, ruotsiksi Finska Sällskapet för Markvetenskap, englanniksi Finnish Society of Soil Sciences. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena Suomi. Seuran yhteydessä toimii Suomen IUSS (International Unit of Soil Sciences) kansalliskomitea.
Kansalliskomitean muodostavat puheenjohtaja ja 5-7 jäsentä. Kansalliskomitean puheenjohtajan ja jäsenet valitsee seuran kokous kahden vuoden toimikaudeksi. Kansalliskomitean toimintasuunnitelma liitetään seuran toimintasuunnitelmaan. Kansalliskomitean tilinpäätös ja vuosikertomus sisältyvät liitteinä seuran tilinpäätökseen ja vuosikertomukseen.
Yhdistyksestä käytetään jäljempänä nimitystä seura ja IUSS:n kansalliskomiteasta nimitystä kansalliskomitea.
2 § Yhdistyksen tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää kaikkia maaperätieteiden aloja ja niiden soveltamista Suomessa, toimia maaperätutkijoiden ja maaperätutkimuksesta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä sekä edistää yleistä tietämystä maaperästä ja maaperätieteistä.
Tarkoitustaan seura toteuttaa lähinnä seuraavilla tavoilla:
- järjestämällä seminaareja, kokouksia ja esitelmätilaisuuksia
- toimimalla yhteistyössä muiden alalla ja maaperätieteitä sivuavilla aloilla toimivien suomalaisten ja kansainvälisten seurojen ja tahojen kanssa
- edistämällä sekä tieteellistä että kansanomaista julkaisutoimintaa alalla
- jakamalla palkintoja alan korkeatasoisen tieteellisen työn ja opiskelun edistämiseksi
- muodostamalla tarpeen vaatiessa eri maaperätieteiden aloille alaosastoja
- toimimalla jäsentensä ja IUSS:n sekä muiden maiden kansallisten maaperätieteiden seurojen välisenä yhdyssiteenä
- toimimalla muillakin seuran tarkoitusta edistävillä tavoilla
3 § Jäsenyys
Seuran jäsenet voivat olla varsinaisia, kunnia- tai kannattajajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi seura voi hyväksyä henkilön, joka koulutuksensa, toimialansa tai harrastuksensa perusteella haluaa edistää seuran tarkoitusta. Kunniajäseneksi voidaan kutsua seuran tarkoitusta ansiokkaasti edistänyt henkilö. Kannattajajäseneksi voidaan kutsua seuran tarkoitusperiä harrastava henkilö, tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka sitoutuu tukemaan seuran toimintaa hallituksen sopivaksi katsomalla vuotuisella jäsenmaksulla.
Seuran varsinaiset jäsenet hyväksyy hallitus. Kunnia- ja kannattajajäsenet hyväksyy yleiskokous hallituksen esityksestä. Jäsen voi erota seurasta sen vuoden lopusta, jonka aikana hän ilmoittaa siitä hallituksen jäsenelle. Jäsen, joka ei noudata seuran tarkoitusta, voidaan erottaa seurasta yleiskokouksen osanottajien 2/3 enemmistöllä. Jäsenmaksunsa kahtena peräkkäisenä vuonna maksamatta jättänyt voidaan hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi seurasta.
Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään vuosikokouksessa erikseen kummallekin jäsenryhmälle. Kunniajäseniltä ei kanneta jäsenmaksua. Jäsenluetteloa ylläpitää seuran hallitus.
4 § Yhdistyksen kokous
Seuran vuosikokous pidetään kerran vuodessa maalis-huhtikuussa. Seuran kokoukset kutsuu koolle seuran hallitus. Kutsu kokoukseen lähetetään viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta sähköpostilla ja kokouskutsu on nähtävillä seuran verkkosivustolla.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Seuran ylimääräinen yleiskokous kutsutaan koolle hallituksen päätöksellä, tai kun 10 % jäsenkunnasta kirjallisesti esittää sen kokoon kutsumista määrätyn asian käsittelemistä varten.
Seuran vuosikokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Jokaisella paikan päällä kokouksessa läsnä olevalla seuran jäsenellä on yksi ääni. Teknisen apuvälineen avulla kokoukseen osallistuvalla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kannattajajäsen saa lähettää kokoukseen edustajansa, jolla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kokous voi myöntää kokouksessa läsnä oleville ei-jäsenille puhe- ja läsnäolo-oikeuden.
Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä vähintään kaksi ääntenlaskijaa
- käsitellään hallituksen kertomus toiminnasta edellisenä vuonna
- esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja kansalliskomitealle edellisen vuoden toiminnasta
- vahvistetaan kuluvan tilikauden seuran ja kansalliskomitean toimintasuunnitelma ja talousarvio
- vahvistetaan seuraavan tilikauden alustava toimintasuunnitelma ja talousarvio
- päätetään seuran seuraavan tilikauden jäsenmaksun suuruudesta
- valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavaksi tilikaudeksi sekä määrätään heidän palkkiostaan
- valitaan joka toinen vuosi seuralle puheenjohtaja ja 5–7 hallituksen jäsentä, jotka toimivat myös kansalliskomitean jäseninä. Hallitus järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan ja valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Vuosikokoukselle tehtävät aloitteet on toimitettava kirjallisina hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokouspäivää.
5 § Kokousmenettely
Asiat seuran yleiskokouksessa päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli kysymyksessä ei ole sääntöjen muuttaminen tai jäsenen erottaminen. Jokaisella kokoukseen paikan päällä osallistuvalla yhdistyksen jäsenellä on yksi ääni, jos hän on edellisenä vuonna suorittanut jäsenmaksunsa. Äänten mennessä tasan tuloksen ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaalin kuitenkin arpa.
6 § Hallitus
Seuraa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen muodostavat seuran puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja 2–4 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että ne edustavat tasapuolisesti jäsenkuntaa ja eri maaperätieteiden aloja. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen toimikausi alkaa vuosikokouksesta, jossa hallitus valitaan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Asiat päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
7 § Seuran nimen kirjoittaminen
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja, kukin yksin.
8 § Tilikausi ja tilinpäätös
Seuran tilivuosi on kalenterivuosi. Edellisen vuoden tilinpäätös ja tilinpäätösasiakirjat tulee toimittaa toiminnantarkastajille tammikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajien tulee antaa lausuntonsa helmikuun loppuun mennessä.
9 § Alajaostojen perustaminen
Tarvittaessa seuraan voidaan perustaa rekisteröimättömiä alajaostoja maaperätieteiden eri aloja varten. Niiden tulee noudattaa toiminnassaan seuran sääntöjen puitteissa laadittua ohjesääntöä, jonka seuran hallitus hyväksyy. Alajaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Lisäksi alajaostolla on oikeus lähettää puhevaltainen edustaja hallituksen kokouksiin.
10 § Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen
Sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta päättää yleiskokous kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta. Seuran purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä kokouksessa.
Jos seura puretaan tai lakkautetaan, sen varat on osoitettava samaa tarkoitusta toteuttavalle suomalaiselle yhdistykselle tai oikeuskelpoiselle yhteisölle.
11 § Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.