XIII Maaperätieteiden päivät 7.–8.1.2025

XIII Maaperätieteiden päivät tarjoavat ajankohtaista ja uutta tietoa maaperätutkimuksesta. Tervetuloa verkostoitumaan maaperäalan toimijoiden kanssa!

XIII Maaperätieteiden päivien abstraktit 2025

Terve maaperä ekosysteemipalveluiden tarjoajana

Tiistai 7.1.2025

KloTIISTAIN OHJELMA
8:30-9:00Aamukahvit ja ilmoittautuminen
9:00-11:30Sessio I: Maaperän terveys
Tervetuliaissanat, Jussi Heinonsalo
EU:n maaperämissio, Elina Nikkola, MMM ja POP Ely
Soil Monitoring Law, Jaakko Nippala, MMM ja Anna Havukainen, YM
Soil mission työohjelman ajankohtaiset, Anni Kleino, Suomen Akatemia
Toimiiko hiilen ja saveksen suhde (SOC/Clay) maaperän terveyden indikaattorina?, Helena Soinne
Soils for Europe – SOLO-hanke, Jenni Hultman
Missiona maaperä – maaperällä yhä vahvempi rooli ammatti-korkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-työssä, Kari Laasasenaho
Elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja biokiertotalous maan terveyden edistäjänä – EU, Maaperämission DeliSoil-hanke, Ansa Palojärvi
Decision Support Tools for Soil Health in Agriculture, Timo Räsänen
Case Benchmarks: Maaperän terveys – käytännön toimijoiden näkemykset, Tiina Törmänen
HoliSoils – metsänhoitomenetelmien maaperävaikutusten seuranta ja mallinnus, Raisa Mäkipää
10:40-11:15Maaperän terveys paneelikeskustelu, fasilitaattorina Laura Höijer, YM
11:15-12:45Lounas
12:45-14:00Sessio II: Maaperä hiilen ja typen sitojana
Luonnonmukainen maanmuokkaus ja maaperän hiilivarastot: maailmanlaajuisten meta-analyysien tulokset ja vaikutukset boreaalisiin nurmiin, Yuan Li
Suorakylvön pitkäaikaisvaikutukset maaperän mikrobistoon ja hiilivarastoihin: Kenttäkokeen tuloksia Loimaalta, Benjami Laine
Sensitivity of empirical indicators of soil organic carbon stability to 24 years of land-use change across soil depth, Eva Kanari
Maaperän aminosokereiden mittaus korkean erotustarkkuuden nestekromatografilla, Riku Maltari
Effects of soil waterlogging on tree fine root longevity and implications for plant survival, Timo Domisch
Maaperän orgaaninen aine, juuret & sienet—jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen vaikutukset maaperän hiilivarastoon Suomen metsissä, Eva-Maria Roth
Sienten ja kasvien juurien vuorovaikutukset edistävät maaperän hiilen stabiloitumista pohjoisissa havumetsissä, Anne Tyvijärvi
Metsämaan hiilen ja typen varastojen muutos päätehakkuun jälkeen, Antti-Jussi Lindroos
Lehtipuusekoitus kuusikoissa: lepän ja koivun merkitys metsämaan typen saatavuudelle, hiilivarastolle ja orgaanisen aineksen laadulle, Päivi Soronen
Sammalkerroksen, metsikön iän ja metsälannoituksen vaikutus typen kiertoon boreaalisissa metsissä, Inka Tammisto
14:00-14:30Kahvitauko
14:30-15:45
Sessio III: Elävä ja monimuotoinen maaperä
Kevyesti muokatun luomupellon maaperän eliöyhteisö kynnön jälkeen, Krista Peltoniemi
Maaperäeläinten monimuotoisuus metsäpohjaisilla maanparannusaineilla käsitellyillä peltomailla, Ida Pohjanlehto
Maankäyttö ja syvyys vaikuttavat boreaalisen maan sieniyhteisöihin, Laura Häkkinen
Poimintahakkuun ja tasaikäiskasvatuksen vaikutus metsän maaperän monimuotoisuuteen, Taina Pennanen
Effects of reduced snow cover on soil fungi and plant roots in boreal coniferous forest, Jie Xu
Kasvien kasvua edistävät bakteriofaagit, Ville-Petri Friman
Kasvipatogeenien tukahduttaminen voi olla seuraus bakteerien kilpailusta juuristossa, Yue Yin
Metsäpuutarha tuo Viikin kampukselle uutta monimuotoisuutta, lisää hiilensidontaa sekä opetus- ja tutkimusalustan kestävyystieteille, Kim Yrjälä
Kaupunkimaaperä monimuotoisuuden lähteenä – Kaupunkien viheralueilla
asukkaat kohtaavat monipuolisia mikrobiyhteisöjä, Hannu Fritze
16:00-17:00Sessio IV: Uhkia maaperälle?
Mikromuovin vaikutukset Euroopan maatalousmaissa – PAPILLONS, Sannakajsa Velmala
Pystyvätkö lierot (Eisenia andrei) välttämään maan mikromuoveja? Vili Saartama
Biohajoavien katemuovien hajoavuus suomalaisessa peltomaassa, Salla Selonen
Klopyralidin kulkeutuminen suomalaisiin kierrätyslannoitteisiin, Lauri Äystö
Antibioottiresistenssiprofiilit ja mikrobiyhteisöt suomalaisen 1700-luvun teurastamon ympäristössä, Minna Maria Maunula
Kierrätyslannoitteiden antibioottiresistenssin levittämispotentiaali kenttäkokeiden perusteella, Johanna Muurinen
Biopohjaiset lannoitteet ja antibiootteja tuottavat bakteerit antibioottiresistenssin ekologiassa Suomen maatalousmaaperässä, Taru-Marja Mäkinen
17:00-19:30Viini-buffet ja posterisessio
Tiistain ohjelma

Keskiviikko 8.1.2025

KloKESKIVIIKON OHJELMA
9:00-9:45Sessio V: Maanparannusaineet ja maan kasvukunto
Effects of biochar, ligneous soil amendments, and a microbial stimulant on soil biological activity, and carbon content and stability two-years after their application in a boreal cropland, Jussi Heinonsalo
Bioresque-projekti: Metsäteollisuuden resurssien palauttaminen maanparannusaineeksi biojalostuksen avulla, Jukka Kivelä
Lannoitepellettien ominaisuuksien vaikutus niiden levitettävyyteen, Petri Kapuinen
Tuotteistettujen kasvualustojen biologinen monimuotoisuus, Outi Tahvonen
Maanparannusaineiden rinnakkaiskäyttö Savijoen valuma-alueella, Jaana Uusi-Kämppä
Maanalaisen happikonsentraation monitorointi avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, Johannes Tiusanen
9:45-10:15Kahvitauko
10:15-11:15Sessio VI: Päästöt maaperästä ilmaan ja vesiin
Peltojen fosforitila ja jokivesien fosforipitoisuus, Katri Rankinen
Kestävä maankäyttö valuma-alueilla, joilla on happamia sulfaattimaita viljelykäytössä, Miriam Nystrand
Maatalousmaan väliaikainen vedellä kyllästäminen muutti CO2 vuon dynamiikkaa mutta ei kumulatiivisia päästöjä, Reija Kronberg
Herneen ja härkäpavun sato- ja esikasvivaikutukset N2O-päästöihin hiuesavimaasta eri viljelykierroissa, Asko Simojoki
Orgaanisten aineiden vaikutuksen N2O-päästöihin: meta-analyysi, Elena Valkama
Typpioksiduulin päästöt turvepellolta – maaperän fosfori avainasemassa selittämässä paikallista vaihtelua, Marja Maljanen
Vaikuttavatko porot pohjoisten soiden metaanipäästöihin – ja miten se saadaan selville? Raija Laiho
11:20-12:00Sessio VII: Sillanpää 100 vuotta
KeynoteHivenaineita ja maaperäfysiikkaa ̶katsaus professori Mikko Sillanpään tieteelliseen tuotantoon, Markku Yli-Halla
Vihreän linjan nurmikokeiden perintö muuttuvassa tuotantoympäristössä – lannoituskäytännöt, maaperä ja uudet tutkimustarpeet, Arja Louhisuo
Viljelymenetelmien pitkäaikaisvaikutukset Loimaan kenttäkokeessa: Muutokset multavuudessa, rakenteessa ja biologiassa 20 vuoden jälkeen, Jussi Knaapi
12:00-12:15Päivien päättäminen, Jussi Heinonsalo
Keskiviikon ohjelma