Kirjoittaja Liisa Pietola

EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitusohjelman 2021–2027 Maaperämissio ”A Soil Deal for Europe” järjesti maaperäviikot Brysselissä marraskuussa. Ensimmäiset viikot olivat viime vuonna Madridissa. Tapahtumat osoittavat maaperätutkimuksen vahvaa arvostusta ja paluuta EU:n politiikkaan. Ymmärrys siitä, että elävä maaperä, puhtaat vedet ja suotuisa ilmasto (biosfääri) on perusta muille kestävän kehityksen tavoitteille ja planetaariselle terveydelle vahvistuu. On aika etsiä vaihtoehtoja maanhoidolle – myös talousmetsissä.    

Maaperän rooli korostunut EU-politiikassa  

Maaperän rooli EU:n tutkimusrahoituksessa on vahvistunut tällä vuosikymmenellä. Euroopan maaperästä yli puolet voi huonosti, mikä haastaa hyvinvointiamme. Maaperän hoito toimivammaksi ja haittojen ehkäisy vaatii pilotoituja vaihtoehtoja pohjaksi sääntelylle, jota yritettiin direktiivialoitteella 20 vuotta sitten.  

Politiikan ja maaperätieteen vuoropuhelua vahvistettiin EJP SOIL– projekteilla (2020–2024), jotka kohdensivat tieteelliset näkökulmat maatalousmaiden ilmastokestävyyteen. Maaperämissio (2021–2027) laajensi tutkimuksen metsä- ja kaupunkimaille sekä pilaantuneisiin kohteisiin. Politiikan ja tieteen rajapintaan lisätään mukaan maanhoitajat ja paikallisyhteisöt. Yhteistoiminta konkretisoituu sadassa alueellisessa kehittämisympäristössä eli elävässä laboratoriossa, jota tavoitellaan.   

Maaperäviikot näyttivät mission voiman, sillä tilaisuus kokosi yhteen maaperätutkijoita, viljelijöitä, metsänomistajia ja maankäytön suunnittelijoita sekä päätöksentekijöitä 250 paikanpäälle ja noin 300 linjoille. Ensimmäiset 25 elävää laboratoriota saivat huomionosoituksen. Uusia perustetaan ja tietoaukkoja innovoidaan. Yhdeksi tutkimustarpeeksi nousi talousmetsien maankäsittelyvaihtoehdot.  

Maaperämissio ohjaa hyödyntämään ekosysteemipalveluja  

Terveellä maaperällä on kyky tarjota ekosysteemipalveluja kuten ravinteiden- ja vedenkiertoa, hiilensidontaa, ruokaa ja muuta biomassaa. Terve maaperä on elinympäristö monimuotoiselle lajistolle, jolloin maa sietää paremmin ilmastonmuutoksen tuomia haasteita eli tulvia, tauteja ja tuholaisia.   

Kaiken kaikkiaan luonnon ja ihmisen hyvinvointi ponnistaa terveestä maaperästä ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Parhaimmillaan ihmisen ja luonnon yhteistyö vahvistaa ekosysteemipalveluja, joita EU:n maaperämissio kuvaa seuraavasti:   

1. Turvallisen ja ravitsevan ruuan tuottaminen
2. Ravinteiden kierrätys 
3. Hiilen varastointi ja kierrätys, joka tulee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista 
4. Toimia elinympäristönä lajirikkaudelle
5. Vedenpuhdistus ja vedenkierron säätely kuivuutta ja tulvia vastaan
6. Maiseman ja kulttuuriperinnön tukija

Nykyisellään eurooppalainen maaperä ei pysty tarjoamaan ekosysteemipalvelujaan ja on heikko sopeutuessaan vallitsevaan ilmastonmuutokseen. Ratkaisuja kestävämpään maankäyttöön ja maanhoitoon pilotoidaan pelloilta metsiin sekä kaupunki- ja teollisuusympäristöissä. Kaikilla sektoreilla on haasteita ja parannettavaa, jotta voimme sopeuttaa hyvinvointiamme luonnon kantokyvyn rajoihin. 

Yhteinen tulevaisuushaaste  

Tulevaisuushaaste koskee kaikkia maankäyttäjiä ja maan antimista eläviä kuluttajia. Siksi vuoropuhelu on käytävä läpi yhteiskunnan ja eri sidosryhmien. Yhteistyöllä ja ymmärryksen lisäämisellä saadaan Euroopan maaperä jälleen toimivaksi hyvinvoinnin perustaksi ja vaimentamaan moninaisia riskejä, terveydellisiä ja taloudellisia. Maaperämissio pyrkii erityisesti 

1. vähentämään aavikoitumista
2. säilyttämään maaperän orgaanisen hiilen varastoja
3. lopettamaan maaperän pinnoittaminen läpäisemättömillä rakenteilla ja lisäämään rakennettujen alueiden uudelleenkäyttöä
4. vähentämään maaperän saastumista ja tehostamaan sen kunnostamista
5. estämään eroosiota
6. parantamaan maaperän rakennetta maaperän biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi
7. pienentämään EU:n maailmanlaajuista jalanjälkeä maaperään
8. lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä maaperästä yhteiskunnassa

Yhteys muihin Horisontti Euroopan -rahoitusohjelman missioihin kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen erityisesti kaupungeissa ja merten ja vesien ennallistaminen ovat tavoitteeltaan osin samat. Erityisesti vedenhallinta biosfäärissä, eli maaperästä vesiin ja meriin ja edelleen ilman kautta maaperään on oleellista tunnistaa sääriskien haastaessa yhä enemmän hyvinvointia niin kaupungeissa kuin maaseudulla. 

Tutkimustarpeita metsämaahoidon edistämiseksi 

Terve metsämaa tuottaa tervettä biomassaa turvallisille biotuotteille.  

Näin todettiin maaperäviikkojen metsätyöpajassa, joka tarkasteli terveen maaperän roolia kestävän metsäpohjaisen biotalouden edistämisessä. Kohteena olivat innovatiiviset maaperän hoitokäytännöt, jotka tehostavat ekosysteemipalveluita, tukevat biomassan tuotantoa ja edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. 

Yli 30 asiantuntijan aivoriihessä etsittiin uusia lähestymistapoja metsämaan hoitoon ja talousmetsien uudistamismenetelmiin. Istunnossa tunnistettiin tutkimustarpeita ja annettiin suosituksia siitä, miten Maaperämissiolla ja tulevilla toimilla voidaan edistää kestävää metsämaanhoitoa. 

Innovointia edelsi kolme alustusta: Aleksi Lehtonen (Luke) lähestyi aihetta kasvihuonekaasujen näkökulmasta, Ieva Licite Latvian metsäntutkimusinstituutista (Silava) esitti kaistalehakkuun uutena ratkaisuna metsäuudistukseen ja Andrea Martos Espanjasta kertoi pHYBI-hankkeesta, jolla puhdistetaan maaperään turvallisten biotuotteiden varmistamiseksi.   

Metsien uudistusmenetelmien tutkimus nähtiin kehittämiskohteena. Jatkuva kasvatus tai avohakkuu intensiivisellä muokkauksella ei riitä vaihtoehdoiksi. Maankäsittelyiden kehittäminen edellyttää pitkäaikaisia koekenttiä eri vaihtoehdoin ja kontrollein sekä mittaristoa metsämaaperän laadulle. Jotta eri metsänkäsittelyjen vaikutukset ymmärrettäisiin päätöksenteossa, maaperän toimintojen tutkimus ja mallinnus ovat avainasemassa. Todettujen ekosysteemipalvelujen arvottaminen ja niihin perutustuvat korvaukset maanhoitajille nähtiin oleellisena elementtinä vahvistaa metsien terveyttä, kasvua ja edelleen hiilensidontaa.  

Maaperäviikkojen yleisistuntoon raportoitiin toive metsämaan projektista, joka kattaa elävät laboratoriot pohjolasta etelään, tavoitteena testata metsänuudistusmenetelmiä ekosysteemipalvelujen rikastuttamiseksi eri maalajeilla ja ilmasto-oloissa. Toivottavasti saamme nähdä toiveen toteutuvan.   

Mission kokoaa maaperätieteilijöitä eri puolilta EU:ta 

Mission rahoittamissa projekteissa on mukana vähintään kolme jäsenmaata ja kehitystyötä tehdään monissa eri paikoissa. Tämä on oleellista, jotta eri maaperä- ja ilmasto-olojen erojen merkitys voidaan kartoittaa ja tieto mukauttaa sovellettavaksi eri olosuhteisiin. Maaperämission projekteja koordinoivat tutkimuslaitokset, mutta oleellista on yhdistää tiede ja käytäntö tiedoksi, jonka sidosryhmät tunnistavat ja soveltavat kukin tahollaan. Tiedonjaon ja vuoropuhelun tulee siksi olla vilkasta.  

Suomi koordinoi jo kolmea merkittävää maaperämissiohanketta: DeliSoil tutkii elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä maaperän toimintakyvyn ja kasvukunnon ennallistajana erityisesti pelloilla, ISLANDR etsii ratkaisuja saastuneiden maiden ennallistamiseen ja HoliSoils pyrkii yhdenmukaistamaan saatavilla olevaa maaperän seurantatietoa tukemaan päätöksentekoa kohti ilmasto- ja kestävyystavoitteita erityisesti metsämaissa. EJP SOIL -projektina aloittanut MARVIC tutkii kasvihuonekaasutaseita lohkotasolla, tavoitteena kehittää hiilensidonnan todentamista. Pohjoisin kohde on Ruukki. On tärkeää, että projektit kattavat olosuhteet eri puolilla Eurooppaa.   

Kirjoittaja Liisa Pietola toimii EU:n Soil Mission Boardin asiantuntijajäsenenä sekä vanhempana neuvonantajana Sitrassa. Maaperäviikoilla hän toimi Soil health for a sustainable forest-based bioeconomy -session puheenjohtajana. Suomen Maaperätieteiden Seura ry:n sihteeri 1999–2003.